Mitä eroa on orgaanisilla ja sintratuilla jarrupaloilla?
Orgaanisten jarrupalojen nimi tulee siitä, että koostuvat suurimmaksi osaksi orgaanisen kemian avulla valmistetuista hiilivety-yhdisteistä. Synteettinen hartsimuotti pitää pinnoitteen yhtenäisenä kappaleena. Muotissa käytetyt kuidut antavat jarrupalalle sen mekaanisen kestävyyden. Erilaisia täyteaineita (mukaanluettuna metalleita) käytetään esimerkiksi halutun kitkakertoimen saavuttamiseksi. Yhdessä jarrupalassa voidaan käyttää jopa 25 eri orgaanista materiaalia.
Sintratut jarrupalat saavat nimensä valmistusprosessistaan. Sintraamisessa erilaiset jauhemuotoiset materiaalit (tavallisesti metalli tai keraamiset materiaalit) saatetaan kiinteään muotoon korkean paineen ja kuumennuksen avulla – tämän tuloksena syntyy metallin kaltaista materiaalia. Sintratut jarrupalat ovat yleensä kovempia ja kestävämpiä kuin orgaaniset jarrupalat. Sintratut jarrupalat ovat kuitenkin alttiimpia vinkumaan, ne voivat kuormittaa jarrusatulaa suuremmasta lämmönjohtokyvystään johtuen (tämän vuoksi niiden käyttöä ei suositella kaikissa jarruissa) ja ovat orgaanisiin pinnoitteisiin verrattuna kalliimpia valmistaa.
Toimiakseen optimaalisesti jarrulevyn on oltava yhteensopiva kyseisen jarrupalatyypin kanssa. Yleensä jarrulevyt, joiden jarrutusalueella on pieniä reikiä ovat yhteensopivia kovempien sintrattujen jarrupalojen kanssa (katso myös: keraamiset jarrupalat). Jotkin jarrut voivat olla yhteensopivia molempien palatyyppien kanssa. Jarrupalatyypin tunnistaminen on yleensä yksinkertaista jarrupalan taustalevyssä usein olevan on yhden tai useamman reiän avulla. Jos palassa käytetty materiaali täyttää reiän, on kyse todennäköisesti orgaanisesta pinnoitteesta, ja jos kolo on tyhjä, on kyse sintratusta palasta, joka on liimattu kiinni taustaan.
